18-10-2007 - Arvaamattoman pitkä kirjoitus

En ole aivan varma, kuinka pitkästi aion kirjoittaa

Suurin päänvaiva on tällä hetkellä ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Tänä(kin) vuonna minulle on luotettu mainosten tekeminen Humanistien ja Kasvatuksen vaaliringille. Olin jo valmiiksi todella turhautunut ja vittuuntunut kun ehdokkaat viimein kokoontui yhdessä miettimään vaaliteemoja tiistaina. Lopulta jostain lipsahti jo valmiiksi kohtalaisen tunnettu slogani, jolle kampanja päätettiin perustaa. Onneksi. Muuten tekisin ensimmäistä versiota vaalimainoksesta varmaan vieläkin.

Keskiviikkona sain sitten ensimmäisen version vaalimainoksesta valmiiksi ja jäin odottamaan ehdokasnumeroita, jotka julkistettiin tänä (torstai) aamuna. Täydensin numerot mainokseen, järjestelin ehdokkaat niiden mukaan ja korjasin muutaman virheen. Puoli kahdeltatoista kävin henkilökohtaisesti viemässä mainoksen lehteen. Puoli kolmelta luin sitten sähköpostit mm. yhdestä väärin kirjoitetusta nimestä. Mainoksessa luki Päivä Päivin sijaan. Alkoi aivan julmettu vitutus. Sain kuitenkin vielä lähetettyä korjatun version toimitukseen. Vitutus ei loppunut siihen.

Mua vituttaa tässä vaalityössä yksi asia enemmän kuin mikään muu. Ainoa lista, joka mulla on ehdokkaista on mun itse keräämä. Nimien sijaan sain listan sähköposteista. Sähköpostien perusteella jouduin etsimään jokaisen 35 ehdokkaasta yliopiston palvelimen käyttäjärekisteristä. Sitten jouduin varmistamaan kunkin kasvatustieteen ehdokkaan henkilöllisyyden etsimällä sähköpostia nimen perusteella. Esimerkiksi yhtä kasvatustieteilijää järjestelmä ei edes tunne, joten tyyppi on vähintäänkin muuttanu sukunimensä. En jaksanut alkaa etsimään etunimen perusteella kaikkein yliopiston opiskelijoiden joukosta oikeaa. Lopulta etsin vielä tänään jokaisen ehdokkaan pääaineen samaiselta palvelimelta. Olisiko ollut ehkä joku helpompikin tapa? Joku olisi esimerkiksi vaaliasiakirjoista koonnut kaikki nämä tiedot sisältävän listan käyttööni ja minä olisin yksinkertaisesti voinut keskittyä mainoksen tekemiseen.

Eipä auta itse suoritetut oikoluvutkaan väärin kirjoitettujen nimien kanssa, kun olen alun perinkin kirjoittanut tuon yhden Päivin väärin omiin listoihini. Vituttaa tehdä tätä työtä yksin ja ilmeisesti siksi, että olen ainoa joka kokee sen velvollisuudekseen.

Yhteenvetona voin vain todeta tämän päivän olleen yhtä tunteiden vuoristorataa, kun välillä vituttaa ja sitten taas luulee kaiken olevan hyvin, ihan vain huomatakseen kaiken menevän taas päin vittua.