siismitävittua?? minun mielestäni työpaikat voisivat bannata kaikki tarpeettomat nettisivustot työntekijöiltään, tehokkuus nousisi varmasti 100%. anteeksi nyt vaan, mutta kaikki toimistotyöntekijät vois joskus käydä tutustumassa asiakaspalvelualojen työpaikkoihin. töihin ei voi tulla viinalta haisevana ja löysäillä, kun se toimistotyöntekijäasiakas voi vaikka hermostua, kun ei saa kunnon palvelua.
[ 8 Kommentteja ] ( 171 views ) | permalink
en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pidä työnteosta. jotka valittavat, kun joutuvat olemaan viisi lauantaita peräkkäin töissä.
en ymmärrä ihmisiä, joiden pitää puhua koko ajan. ihan koko ajan. tänään salilla oli sellainen poika. se polki pyörää ja puheli kaverilleen samalla. sitten tuli hiljaista kun kaveri ei tuumannutkaan edelliseen lauseeseen mitään, meni sekunti ja poika sanoi "ai että rullaa hyvin, entä sulla". en myöskään ymmärrä ihmisiä, joitka tulevat juttelemaan ja kysyvät "no mitäs muuta". tällaiset tilanteet ovat ahdistavia, välttelen niitä.
en ymmärrä ihmisiä, jotka kertovat omia henkilökohtaisia asioitaan puolituntemattomille. kuten vaikkapa riidoista ex-miehen kanssa. jostain syystä musta olisi kiva kuulla se toinenkin mielipide. yleensä nyökkäilen ja sanon "hmm niin ai jaa".
en ymmärrä miksei kukaan vaadi pankeille pidempiä aukioloaikoja. kaikille muille kyllä vaaditaan.
en ymmärrä kuinka ihmiset muka lihovat kesällä ja sitten taas jouluna. eikö vain voisi syödä ja juoda kohtuudella aina.
ihan selkeesti on tullut syksy. kuulin zen cafen talon tänään kahdelta eri radiokanavalta, ulkona on syysmyrsky ja minä olen onnellinen. syksy on paras vuodenaika: silloin aloitetaan kaikki uudestaan (kuten koulu ja jooga), voi pukeutua lämpimästi, mutta silti tarkenee farkuilla, on synttärit ja voi käpertyä pimenevänä iltana eetun kainaloon. tai ainakin silloin kun se on oulussa. eli perjantaisin ja lauantaisin. pian on kuusi vuotta siitä, kun olin kuusitoista. en ikinä unohda sitä syksyä. kuusitoistavuotiaana kaikki oli eri tavalla, luulen, että nyt on paremmin.
sinä olet minun tuulensuoja
talon seinät sekä postin tuoma
minä luen sua pitkään aamulla
[ Lisää kommentti ] ( 7 views ) | permalink
kaikkein parasta olympialaisissa (ja yleensäkin urheilukilpailuissa) on naisten katseleminen. aiempia suosikkejani oli erityisesti kajsa bergqvist.
;)
[ 2 Kommentteja ] ( 52 views ) | permalink
musta on tullut nössö. en enää jaksa haukkua ihmisiä ja sen takia en kirjoita tänne enää mitään. parisuhteessani on kaikki hyvin (paremmin kuin hyvin, koputan puuta), joten ei ole mitään sellaistakaan hömppää reposteltavana. repostella on muuten hyvä sana, kuten myös lillukanvarsi. kiitos raahen nuorisovaltuusto (jarnoa kai saamme näistäkin oikeasti kiittää). mutta voisin kai sanoa, että eetusta on tullut jotenkin erilainen. se arvostaa mua nykyään jotenkin eri tavalla, kuin ennen. ottaa huomioonkin enemmän. en tiedä onko tämä asia aina ollutkin näin ja sitten vaan selkeytynyt välimatkan tullessa vai onko jokin oikeasti muuttunut. mutta olen kauhean onnellinen parisuhteessani ja on pelottavaa kirjoittaa näin, koska minulla on se käänteinen filosofiani. kun kirjoitan onnen tähän, se katoaa. samalla tavalla, kuin toivon murheidenikin katoavan kirjoitettaessa.
olen tullut siihen ikään, että eetun kaverit menevät naimisiin. kävimme sunnuntaina kihlajaisissa ja se pari on täydellinen. niistä ihan huokuu onnea. ajatelkaa: kahdet häät tiedossa jo! mekkopaniikki iskee, vaikka vihaankin mekkoja, koska vihaan mun jalkoja. polvia erityisesti. en tosin ole vielä nähnyt kenelläkään kauniita polvia. toisaalta en pidä myöskään mistään housupuvuista, koska ne on aikuismaisia ja miesmäisiä. viime lauantaina eräs pitkätukkainen mies kysyi olenko tyttö vai poika, että ehkä ne housupuvut saa jäädä. enkö voisi vain mennä kapeissa farkuissa ja harmaassa tai mustassa hupparissa?
kattelin jarkon ottamia kuvia sulatosta, tuli haikea olo. toisaalta olin myös kauhean ylpeä, kun tämä kihlajaispari kertoi sulaton olevan hieno tapahtuma. ja ne on kuitenkin enemmän turkulaisia kuin raahelaisia (ja silti aivan normaaleja), joten niiden mielipide on täysin objetiivinen. tai ainakin melkein. ehkä kalevakin joskus tajuaa, että ei raahe ihan paska paikka ole. sulaton nuoret tekee hyvää tälle maailmalle.
luokkakaverini vesa kävi tervehtimässä mua töissä yks päivä. olin kauhean otettu siitä, en tiedä miksi. mulla on joku ihme fiksaatio, ettei kukaan oikeasti ehkä viihdy seurassani. siksi olin aivan ihmeissäni myös, kun otto sanoi että voi tulla käymään vaikkei eetu olekaan oulussa. panun emmikin (onpa ikävä nimetä ihmisiä näin!) sanoi, että tuu käymään joskus. en koskaan usko, että ihmiset tarkoittaa noita asioita oikeasti. mutta nämä kaikki lämmittää mieltä. joskus vaan meen ihan lukkoon ihmisten kanssa, jotka ei oo tosi tuttuja ja sellainen hieman pelottaa. mutta olishan se hyvä joskus rikkoa arkirutiineja (työt, urheilu, tietokone, nukkuminen) ja käydä ihmisten ilmoilla. tällä viikolla rikoin rutiineja käymällä katalla ja uulalla. mutta tarvitsen rutiineja elämääni: ahdistun, jos en ole kuutta päivää töissä viikossa, käy neljää kertaa urheilemassa, luutua kerran viikossa jne. sairasta ja olenkin jauhanut tästä ennenkin.
pitäisi kai lopettaa, kun oma elämä on niin hienoa ja järjestelmällistä. palaan asiaan sitten, kun sydän särkyy. toivon totisesti siihen menevän kauan.
[ 1 Kommentoi ] ( 29 views ) | permalink
haaveilen aamuauringosta, latesta ja croissantista. haaveilen tuoreen sanomalehden tuoksusta, kiireettömästä ajasta yhdessä rakkaan kanssa. haaveilen kesän jatkuvan niin pitkään, että ehtisin kokea ne kaikki samalla kertaa.
[ 1 Kommentoi ] ( 61 views ) | permalink
Kaikki kävijät
